Koripallokausi päättyi viime viikolla kahden hyvin kairatun voiton jälkeen. Jos muistini ei petä, olen tahkonnut nyt eteläisiä alasarjoja 14 tai 15 kautta putkeen.
Ainoat pidemmät tauot peleistä ovat tulleet yhdestä pakaravammasta, plantaarifaskiitista eikä koronakeväänä 2020 tietty paljon pelailtu. Jos laskee varovaisesti, että olisin pelannut joka kausi kymmenkunta matsia - tällä kaudella 12 - niin kyllä näillä pelimäärillä pitäisi saada pelipaita jäädytettyä.
Menneellä kaudella himmailin juoksua lokakuulta huhtikuulle, kun piti säästellä voimia peleihin, mutta oma vaakakuppi alkaa hiljalleen kääntyä siten, että juoksu on päälajini.
Mistä harjoitusohjelman palikoita kasaan?
Kun koripallot on donkattu koreihin, voin siirtyä suunnitelmallisempaan juoksuharjoitteluun. Tavoitteita kirjailin ylös edellisessä tekstissä, mutta tuolloin en puhunut harjoittelusta vielä mitään.
Kertausta: viime kaudella harjoittelin ensimmäistä kertaa juoksuohjelman mukaisesti syyskuun maratonia varten. Käytin Polarin ilmaista ohjelmaa, jota manailin tylsäksi enkä kovin fiksuksi. Ohjelmassa ei ollut kovin erityyppisiä juoksuja ja aivan kaikki harjoittelu oli sykepohjaista, koska kello ei oikein muuhun taipunut.
Tavallaan toimivaa, mutta tylsää. Isoin vika ohjelmassa - jonka tajusin vasta syöksyttyäni liekeissä maahan kesken maratonin - oli liian maltillinen kuormitus.
Harjoitusohjelman loppupuolella täydensin harjoittelua ennustusalgoritmin horinoilla, mikä tai olla hieman heikko ajatus, kun kielimallin virhepäätelmiä on tässä nyt kuukausikaupalla seuraillut.
Erilaisten harjoitusten keksiminen ja naputtaminen tietokoneeseen on minusta perin tylsää enkä oikein luota siihen, että maltan pysyä maltillisena treenimäärissä ja -vauhdeissa. Siksi haen jostain apua.
Paperista voimaa!
Alkukeväästä otin syväkyykkyaskeleen taaksepäin AI-maailmasta ja hommasin itselleni mustetta ruiskutettuna selluloosakuitumatolle.
Tilasin nettiantikvariaatista Matkalla maratonille -kirjan, joka ilahduttaa yllättävän ysärillä ulkoasullaan, vaikka julkaisuaika on nollarin loppua.
Olisinpa edes 1/3 yhtä tyylikäs kuin tämä tuulipuku-tuulitukka-könsikäs maratonkirjasta!
Kirjasta löytyy tyylikkäiden valokuvien (pannauskuvat ja runsas vastavalon käyttö, aah) lisäksi myös puolimaraton-ohjelma, jolla homma varmasti hoituisi mallikkaasi. Luonnollisesti se ei kuitenkaan ota huomioon minun mieltymyksiäni tai lähtötasoani (juokse rennosti, juokse reippaasti) eikä varsinkaan syötä harjoituksia suoraan kellooni.
Kyseessä ei ole varsinainen harjoitusohjelmakirja saati maratonopas, vaan enemmänkin yleinen juoksuopas, joka ohjeistaa syömisessä (pöh), loukkaantumisten ehkäisyssä (pyh) ja niin edelleen.
Kenties käytän kirjan ohjelmaa vertailukohtana, jos digitaaliset vaihtoehdot näyttävät sekoilevan.
Täydensin elämääni myös tilaamalla Juoksija-lehden. Sieltä heräilee ajatuksia nimenomaan tuonne pöh- ja pyh-osastoille, joita helposti välttelen. Tein jo eilen kevyttä pakarajumppaa lehden ohjeiden mukaisesti.
Digitaalinen vaihtoehto 1: Runna
Laiskalle miehelle tarvittaisiin siis automaattinen vaihtoehto. Digimaailmassa olen törmännyt niin usein Runna-sovellukseen, että se on saavuttanut markkinoinnin maailmasta tutun top-of-mind -paikan kallossani.
Ja koska siirryin hiljattain Garmin-käyttäjäksi, pystyn integroimaan koko maailman kellooni.
Otin siis Runnan virtuaalisen valmennusohjelman testiin.
Runna kyseli alkuun minun lähtötasoani ja kävi niistämässä dataa Strava-profiilistani (Strava omistaa Runnan). Sen jälkeen kerroin, että 19.9. juostaan puolimaraton niin järkyttävää loikkaa, että alta pois. Tämän perusteella sovellus teki minulle ohjelman.
Siinä näyttäisi olevan viisi juoksukertaa viikossa ja tasaisesti kasvava viikkokilometrimäärä. Esimerkiksi juhannusviikolla pitäisi painella jo reilut 60 kilometriä viikossa. Valtaosa lenkeistä on toki helppoa juoksemista, mutta monenlaista vauhtikestävyyttä ohjelmaan on tungettu.
Löytyy rolling 400's -harjoituksia, tempojuoksua, pyramidi-intervalleja, kiihtyvävauhtista pitkistä, broken milesia (???) ja ties mitä peukaloruuvikirmailua. Pidän vaihtelusta, joten tämä osio näyttää hyvältä. Olen saanut verkosta käsityksen, että Runna todellakin pistää treenaajan koville vauhtitavoitteeneen, joten sekin kelpaa.
Harjoitukset siirtyvät itsestään kellooni ja toimivat siellä - hienoa.
Rullaa nelisatku, veli
Rolling 400's oli muuten ensimmäinen kunnon treeni, johon Runna minut lähetti. Siinä kipitettiin 400 metriä vauhtia 4:15, sitten 400 metriä 4:55. Tämä tehtiin viisi kertaa peräkkäin ilman palautuksia. Kun luin harjoituksen kuvausta sovelluksesta, arvelin palautusten tietty kuuluvan harjoitteeseen, mutta ei lepoa syntiselle.
Harjoitus meni kuitenkin ihan mukavasti, ja nyt odotan oikeasti innoissani huomista, jolloin pääsen juoksemaan Rolling 300's.
Tämä ei ole sovellusarvio tai suositus, mutta minusta tuntuu, että päädyn maksamaan sovelluksesta kokeilujakson jälkeen. 20 euroa kuukaudessa on aika rapsakka hinta, kun tarvitsen kuitenkin sovellusta syyskuulle asti. Mutta taas toisaalta: ostan juoksuvaatteeni kirppikseltä, nappaan monesti lenkiltä luontoon heitetyt Sandels-tölkit mukaan pantti mielessäni ja kilpailen vain kotimaassa.
Jos muuten haluat kokeilla sovellusta ilmaiseksi, tässä koodi kahden viikon testiin: RUNNAYNL3FV3. Kyseessä ei ole nigerialaishuijaus, mutta et voi olla varma hähää.
Ja tämä ei ole kaupallinen yhteistyö, MUTTA HEI SPONSORIT SAA TODELLAKIN LÄHESTYÄ. Jos joku koodin käyttänyt sovelluksen tilaa, saan tyyliin Runna-hiuspannan.
Olen tässä jo miettinyt, että sniidulle miehelle sopisi sponsoriksi Tori.fi, Humana tai vaikka HSY Jätehuolto.
Digitaalinen vaihtoehto 2: Garmin coach
Garmin-keijona käytössäni olisi luonnollisesti sovelluksen oma harjoitusohjelma. Laitoin sen jokin viikko sitten hetkeksi päälle ja vallan asialliselta sekin näyttäisi.
Minua kuitenkin ärsyttää, että ohjelmilla ei ole vain minimikestoa, vaan myös maksimikesto. En siis pysty laittamaan järkevää ohjelmaa käyntiin vielä viikkoihin.
Rehellisesti sanottuna ensimmäisestä kokeilusta ei jäänyt juuri mitään mieleen, joten oikeaa vertailua varten minun pitäisi panna Garmin-valkku uudestaan päälle. Ilmainen ohjelma vs. 120 € maksava ohjelma... hmmm...
Digitaalinen inspiraatio: Tube-äijät
Olen kehunut ennenkin, mutta kehutaan taas kotimaisia juoksusisältöjä tekeviä Youtube-sällejä. Janne Tikkasen videoita olen katsonut jo pidempään.
Janne on kova hybridiurheilija ja tavoittelee kolmen tunnin maratonia. Videot ovat luonteeltaan asiallisia ja pohdiskelevia eikä huttua ole tarjolla. Pidän erityisesti kisaraporteista, joissa on paljon samaistumisen paikkoja. Erityisplussaa Oulun murteesta.
Uudempi tuttavuus on Ville Sjöman, nuorempi kundi, joka painelee taas astetta kovempaa kuin Janne ja etenkin meikä. Ville juoksi hiljattain kympin ennätyksensä alle 33 minuutin ja tähtää Kalevan kisoihin.
Videot ovat mukavan vauhdikkaita ja positiivisia. Ennen kaikkea ne antavat vähän osviittaa, miten paljon ja miten kovaa tuon tason juoksijat treenaavat. Taisin jopa nähdä Villen Liikuntamyllyllä talvella, mutta en osunut hänen videolleen.
Päivän lenkki: Etsin mäkiä, löysin mäkiä
Lupasin kertoa tässä blogissa harjoittelusta, mutta taisin kertoa lähinnä sovelluksista ja tubettajista. No, oma vikasi, että luit tänne asti. Ehkä avaan harjoitusohjelmaa tarkemmin, kun olen varma, millaista alan noudattamaan.
Lenkillekin ehdin, ja Runnan suosituksen mukaiselle helpolle juoksulle, 9 kilometriä. Runna-ohjelmassa on paljon helppoja lenkkejä, joten olen miettinyt, että varioin niitäkin jonkun verran. Osan aion painella metsäpoluilla ja osaan otan huolella mäkiä mukaan. Ja tietenkin monet mennään tasamaalla kaikessa rauhassa.
Tänään oli mäkipäivä tai oikeastaan mäki-ilta, koska päivä meni vatuloidessa ja juoksemaan pääsin vasta puoli ysin maissa.
Juoksin kohti Herttoniemeä ja keräsin matkalta mäkiä. Paras eli pahin nousu oli Herttoniemen vanhan hyppyrimäen rinne, joka menee aikalailla pystysuoraan (nousukulma 25 %). Ei se oikein juoksua enää muistuttanut, mutta pohkeita pitää välillä kurittaa.
Miksi mäkiä? Koska aiemmin mainittu Tikkasen Janne sanoi hyytyneensä puolimaratonin mäissä. Siitä tuli mieleen, että olen itsekin alkanut vältellä mäkiä, jotta saan vauhdit täsmäämään harjoitusohjelmaan ja pidettyä sykkeet niin alhaalla kuin mahdollista, että joku digihiki-sovellus näyttää vihreää.
Ja lisäksi Juoksija-lehden Polku-extrassa polkukipittäjät kehuskelivat keräävänsä nousumetrejä.
Digitaalinen ja analoginen inspiraatio löivät symbaalit yhteen aivoissani ja sitten mentiin!
Itse juoksu tuntui aika huonolta. Etureidet ovat olleet totaalijumissa, ja juoksua edeltävänä päivänä olin käynyt peräti hieronnassa niitä availemassa. Eivät auenneet ainakaan vielä.
Sää: +9, poutaa ja kaunis auringonlasku. Tuuli alkoi tyyntyä.
Korvissa: Linnunlaulua.