Juoksen yleensä iltaisin kuten varmaan kaikki normaalin unirytmin omaavat ihmiset. En laske näihin toimitusjohtajia, jotka käyvät lenkillä, joogaavat ja lukevat pari tuntia ennen töiden alkua aamukahdeksalta.
Jos saan valita, juoksen heti töiden jälkeen ja viikonloppuisin pari tuntia aamiaisen päälle. Toki onnistuneita juoksuja on sattunut muihinkin kellonaikoihin.
Mutta myöhäiseen iltaan painuvat juoksut tuppaavat olemaan kinkkisiä. Kroppani käy nimittäin tämänhetkisen datan perusteella nukkumaan noin kello 21 ja sen herättäminen ei käy aivan helposti.
Toki koripalloa on tullut harrastettua lepakkovuoroilla vaikka ja kuinka. Pirkkolan mähmähallissa salivuoromme alkoi vuosia juuri kello yhdeksältä.
Myöhään illalla urheilemaan lähtö on vaihtelevan hankalaa, ja juuri koriksen kanssa myös nukahtaminen hikoilun jälkeen oli toisinaan vaikeaa. Kovan treenin tai pelin jälkeen uni ei aina ole meinannut tulla. Jostain syystä tämä ei ole ollut ongelma ihan viime aikoina.
Illalla ei tee mieli juosta kovaa, ja siihen löytyy hyvä syy sykemittarista.
Päivän (illan) lenkki: Elämä on ylä- ja alamäkiä
Lenkillä oli kestoa vajaat 49 minuuttia ja metrejä kertyi 7990. Normaalien metrien ja sekuntien sijaan villisti ylös ja alas laukkaava syke on tällä kertaa pääroolissa.
Erityisesti iltalenkeillä olen törmännyt ilmiöön, jossa syke nousee heti juoksun alussa taivaisiin eikä meinaa laskea sieltä takaisin kakkosalueelle ilman radikaalia interventiota.
Tammi-helmikuussa laskeskelin, että edellisestä viidestä lenkistä, jotka starttasivat iltayhdeksän maissa, neljässä mentiin alkuun sydämenpysähdyssykkeillä.
Mitäpä väliä? Isot pojat ovat sanoneet, että valtaosan treeneistä pitäisi tapahtua matalilla sykkeillä ja Youtube vilisee videoita, joissa muskuläärit henkilöt kertovat zone 2 -harjoittelun mullistavan kaiken. Videot on optimoitu thumbnail-kuvien ja mittojen osalta osumaan algoritmiin täydellisesti (esim. tämä, jota en jaksanut katsoa) - vähän niin kuin minun blogini. Joten uskottava se on, zone 2 -harjoittelu on tärkeää.
Ja vastaahan kakkossykealueen harjoittelu myös omaa tavoitettani, että helppojen juoksujen pitää tuntua helpolta. Eikä iltaisin kannata treenata kovaa, jos aikoo yöllä saada unta.
Ennätyssykkeet iltasydämellä
Mutta treenaa siinä kevyesti, kun syke painelee kahden minuutin köpököpövauhdin jälkeen melkein 170:ssä! Parhaimmillaan olen saanut hitaassa vauhdissa pienessä ylämäessä sykkeen lähes pariinsataan noin 200 metrin päässä kotiovelta. Tuo oli muuten kaikkien aikojen kellotus, jonka takia sykemittari piti kalibroida uudelleen, kun maksimisykkeeksi asettui automaattisesti 198 tai jotain muuta pöhköä.
Näissä iltasydärijuoksuissa itse juoksu ei yleensä tunnu kovin pahalta. Viime aikoina olen koettanut lämmitellä ja voimistella hieman ennen juoksua, jos se vaikka auttaisi tähän pulmaan. Tänään oli tosin niin kylmä (SÄÄ-tägi tähän väliin), ettei paljon napostellut lämmitellä. Ja juoksuhan on sitä lämmittelyä. Laiskan selityksiä.
Kävelyä juoksulenkillä...
Tälläkin kertaa otin sitten kesken lenkin muutaman kymmenen sekuntia kävelyä, jotta sain sykkeen alas. Tämä piti toistaa kahdesti ennen kuin villi nuorehko sydän talttui ja alkoi toimia kuten yleensä. Nöyryyttävää, mutta olen kasvanut ihmisenä.
Juoksu tuntui kaikin puolin kamalalta muutenkin, ja vasta noin 4 kilometrin kohdilla askeleet alkoivat jotensakin rullata. Askel töksähteli ja lonkat hirttivät kiinni. Männäviikolla oli jotain sairaudentynkääkin, mikä saattoi vesittää menoa.
Onko alkujuoksun korkea syke sitten nimenomaan ilta-aikaan liittyvä ilmiö? Itselläni näin on, mutta juoksutoveri spekuloi, että henkiset syyt saattavat olla taustalla. Stressi tahi harmitus voi heijastua suoraan sykkeeseen. Täysin varteenotettava mahdollisuus, joskin ilmeisesti kärsin sitten pitkäaikaisesta stressistä (minkä kiistän tutisevin käsin).
Vähäinen uni, heikko verryttely, jäätävä viima & vitutus, liian syvältä sohvanpohjalta ponnistaminen. tai näiden kaikkien yhdistelmä? Joka tapauksessa ilmiö on epämiellyttävä, ja kiinnostaa nähdä, esiintyykö tätä esimerkiksi loma-aikaan tai kesällä.
Pyrin eliminoimaan kaikki muut tekijät, jotta saadaan selko siihen, nukahtaako Olli-kroppa jo iltayhdeksältä!
Sää: Katso ylempää!
Korvissa: Sama pitkäniminen äänikirja kuin viimeksi